RistoHuovinen Ideologioista vapaata ajattelua

Suomen ei tule liittyä sotilasliitto Natoon

 

Pieni, mutta äänekäs joukko kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Valtaosa, eli noin 80% suomalaisista vastustaa jäsenyyttä ja syyt tähän ovat selvät. Olemme harjoittaneet koko sotienjälkeisen ajan puolueettomuuspolitiikkaa, jonka ansiosta olemme saaneet olla rauhassa ja kauppaa on käyty niin Venäjän kuin lännenkin kanssa.

Suomessa on aina tiedetty, että Venäjän ärsyttämisestä ei seuraa meille mitään hyvää, tämän tiedämme jo historiamme kautta. Suomessa on aina osattu ottaa huomioon se, miten Venäjä näkee asiat ja Venäjän näkökulman huomioiminen on ollut yksi merkittävä asia ulkopoliittisesta linjastamme päätettäessä.

Suomen kannalta ei ole mitään järkevää syytä pyrkiä Naton jäseneksi. Viimeistään Ukrainan kriisi todisti meille sen, että pyrkimyksemme olla ärsyttämättä Venäjää on toimiva ratkaisu, kun taas Venäjän päävihollisen, Naton tuominen Venäjän rajojen tuntumaan aiheuttaa jopa sotilaallisen yhteenoton. Moskova sijaitsee noin 300 kilometrin päässä Itä-Ukrainasta ja tämä lienee ollut yksi syy, miksi Venäjä päätti toimia kuten se Itä-Ukrainassa toimi. Suomen itäraja on noin 200 kilometrin päässä Pietarista, joka on Venäjälle niin tärkeä kaupunki, että siitä puhutaan Venäjällä toisena pääkaupunkina. Jos Suomi pyrkisi Naton jäseneksi, Venäjä toimisi luultavasti aivan samoin, kuin se toimi Ukrainassa. Tätä taustaa vasten Nato-jäsenyyden hakeminen olisi täyttä typeryyttä.

Jos Suomi menisi Natoon ja onnistuisi pääsemään sinne ilman Venäjän vastatoimia, niin ongelmat eivät loppuisi tähän. Venäjä on jo nyt - johtuen Suomen taloudelle erittäin haitallisista pakotteista - korvannut tuontia Suomesta omalla tuotannolla ja tuontia on lisätty myös muista maista. Naton tuominen lähelle Pietaria johtaisi Venäjän-viennin pysyvään tyrehtymiseen ja muutaman sadan kilometrin päässä itärajasta olevat Pietarin ja Moskovan markkinat menetettäisiin pysyvästi. Tämä olisi suuri ongelma, sillä Suomen tulevaa talouskasvua on helpoin saada aikaan suurista ja lähelläolevista markkinoista.

Tämän lisäksi Venäjällä ei olisi enää mitään intressiä pitää rajojaan kiinni Suomeen pyrkiviltä turvapaikanhakijoilta ja tämän takia rajojemme yli voisi vyöryä jopa suurempia määriä tulijoita vuodessa, kuin vuonna 2015 nähtiin. Tämä on erityinen ongelma siksi, että Suomen ja Venäjän välinen raja on EU:n ulkoraja, jonka takia kaikki Venäjältä tänne tulevat ovat EU:n Dublin III -asetuksen mukaan Suomen vastuulla. Jos reitti Venäjältä Suomeen muodostuu uudeksi pääreitiksi turvapaikanhakijoille, voi maahamme vyöryä vuodessa jopa satojatuhansia turvapaikanhakijoita Venäjän kautta, jos ryhdymme sitä ärsyttämään.

Suomi hyötyy hyvistä Venäjä-suhteista monin tavoin. Saamme Venäjältä edullista energiaa ja vientialueena Venäjän potentiaali on suuri. Ukrainan kriisiin tulee löytää ratkaisu ja pakotteista tulee tämän jälkeen pyrkiä eroon. Hyvät suhteet Venäjään tulee palauttaa ja tästä koituu Suomelle suuria hyötyjä. Erityisesti hyvistä Venäjä-suhteista hyötyy Kaakkois-Suomi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Venäjän pelko ei voi sanella Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Nato-mailla ei ole pelko-ongelmia ja Venäjän suurimmat kauppakumppanit ovat lähes kauttaaltaan Nato-maita. Mitä se kertoo Venäjästä?

On säälittävää että kaltaisiasi Venäjä-pelolla ruikuttavia henkilöitä edelleen Suomesta löytyy. Itäkonttaamiselle tulee jossain kohtaa laittaa rajat. Suomi ei tarvitse ruikuttajia vaan tekijöitä.

Risto Huovinen

Kyse ei ole konttaamisesta, vaan realismista. Kuka täältä Kaakkois-Suomesta tulee ostamaan ne tuotteet, jotka on aina myyty Venäjälle? Länteen suuntautuva vienti sijoittuu rannikkokaupunkeihin, koska niistä vienti on helppo toteuttaa vieressä olevista satamista. Tämä on yksi syy Kaakkois-Suomen hitaalle kasvulle.

Ei vientiä Venäjälle voi korvata mitenkään ja jos linjaamme ei pidetä selkeästi puolueettomana, katoaa Itä-Suomesta loputkin asukkaat.

En myöskään halua suuria määriä turvapaikanhakijoita Lappeenrannan kaduille. Haminassa vissiin niille tilaa ja rahaa riittää?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Sinulle tiedoksi. Jos halua kehittää idänkauppaa, panosta Kiinaan. Se on globaali toimija, luotettava ja rikas.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Miksi Nato-jäsenyys ylipäätään idänkaupan lopettaisi?

Ei niin ole muidenkaan Naton jäsenten osalle käynyt. Venäjä käy kauppaa siellä missä se kannattaa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #7

Olisko niin, että venäläiset kuluttajat ostavat mielummin ystävällisen naapurin kuin vihollisen tuotteita, ja turistit tulevat mielummin ystävälliseen Suomeen.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #8

Miten tuo käy yhteen sen kanssa että Nato-maat ovat Venäjän suurimpia kauppakumppaneita?

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #13

Suomen kannalta paras vaihtoehto olisi käydä kauppaa sekä Venäjän, kuin myös Kiinan kanssa. Miksi pitäisi valita vain toinen?

Toki myös kauppataseen tasapaino tulee huomioida kaikessa kaupassa ja Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle lienee mahdollista käydä tasapainoista kauppaa myös Kiinan kanssa. Matkailussa pitää myös toivottaa kaikki tulijat tervetulleiksi, myös venäläiset.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #15

Kukas vain toista on valitsemassa? Ja onko joku oikeasti niin hölmö, että luulee Venäjänkaupan loppuvan Suomen Nato-jäsenyyteen?

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #8

No kun ei.

Kohdemaiden Nato-jäsenyys ei estä vanäläisiä matkustamasta runsain joukoin Kyprokselle, Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan, Ranskaan, Britanniaan tai edes Yhdysvaltoihin - saati sitten että estäisi Suomeen. Ja kauppaa Venäläiset käyvät edelleenkin runsain mitoin juuri Nato-maiden kanssa.

Keksi jotakin parempaa.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #26

Kun Turkki ampui alas venäläisen koneen, loppui venäläisten matkailu maahan kuin seinään. Jos Suomi toisi Venäjän päävihollisen 200 kilometrin päähän Pietarista, olisi reaktio monin verroin voimakkaampi.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #28

Kukas niitä koneita rauhan aikana käskee alas ampumaan? Ai niin, Venäjä moisia on harrastanut.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Suomi ei ole koskaan ollut puolueeton, eikä mitään Paasikivan-Kekkosen linjaa ollut olemassakaan, oli Kremlin-Tehtaankadun linja, joka näyttää edelleen olevan jollekulle mieleen, ainakin Väyryselle, jota Moskovasta neuvottiin jo silloin.

Risto Huovinen

Olet osaltaan oikeassa. Kun Jatkosodan jälkeen muodostettiin hallitus, niin Valvontakomissio piti huolen, että Venäjä-vastaiset tahot eivät päässeet vallankahvaan. Paasikivi haluttiin ehdottomasti pääministeriksi.

Tästä muodostui se puolueettomuuslinja, jolla Suomi nousi yhdeksi maailman menestyneimmäksi maaksi. Nyt tätä toimivaa ja rauhan, sekä taloudellisen hyvinvoinnin taannutta linjaa pyritään romuttamaan. Onneksi tämä yritys ei nauti kansansuosiota.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Nyt tätä toimivaa ja rauhan, sekä taloudellisen hyvinvoinnin taannutta linjaa pyritään romuttamaan.

-demokratian kanssa tuolla linjalla ei ollut mitään tekemistä,,ikävä kyllä sanoisi eräs nobel palkittu,,!

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #9

Aikoinaan Suomen ulkopolitiikan määritteli viisas ja runsaasti valtaa omaava presidentti. Nykyisin pahimmillaan tuhannen puoluekokousedustajan valitsema ideologioiden sokaisema pääministeri.

Aiempi, valitsijamiehiin ja vahvaan presidenttiin perustunut poliittinen järjestelmä onnistui valitsemaan paljon nykyisiä parempia päättäjiä. Päätökset tehtiin realismin pohjalta ja Natoon ei hinkunut kukaan.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Höpöhöpö. Ilman vientiä läntiseen Eurooppaan ja ilman sieltä tulleita vaatimuksia laadun ja teknologian suhteen Suomen teollisuus olisi vielä vähemmän monipuolinen kuin se nykyään on.

Puolueettomuuslinja? Ei sellaista ollut olemassakaan. Kekkonen sitä tunnustusta puolueettomuudesta aneli Moskovasta eikä sitä oikein tullut. Tuli erilaisia kryptisiä julkilausumia sopivin väliajoin, joita sitten tulkittiin. Suomi oli Varsovan liiton ulkojäsen YYA-sopimuksen kautta.

Suomesta vietiin Lokakuun vallankumouksen muistojuhliin ”arvokkainta, mitä Suomessa on” eli Lepikon torpan multaa. Minä muistan nämä pelleilyt ja Väyrysen roolin niissä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #10

Puhuttiin Kremlin liturgiaa, oli YYA, mutta oma armeija varustautui Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #11

YYA-sopimus oli varsinainen riippakivi maamme kaulassa. Sen pykälillä uhkaamalla saatiin Suomi pysymään ruodussa. Varsinainen valttikortti neuvostojohdolle!

Suomi varustautui aikoinaan itänaapurin hyökkäykseen, tosin talvisodan alla aivan liian myöhään varustautumiseen heräten. Tuolloin 30-luvun lopulla oli kansantalous hyvällä tasolla, joten suurikaan panostus puolustusvälineisiin ei olisi ollut kansalle kovin haitallista.
Pahimpana aseiden liiallisista kustannuksista junkaajana vuosikaudet oli SDP:n Väinö Tanner. Tämä ei uskonut puna-armeijan koskaan hyökkäävän.
Apu olisi ollut liittoutumisen myötäkin ensiarvoisen tärkeää. Myöhäistä oli sekin!

Tänä päivänä ei ole syytä enää tuollaiseen sinisilmäisyyteen Suomen maanpuolustuksesta vastuullisten vajota.
"Kun se kerran tulee" laittoi Erkki Palolampi aikoinaan kirjansa nimeksi. Tuli kanssa!

Kekkosen presidenttikausien suomettuneesta ajanjaksosta on aivan turha tänä päivänä ilolauluja laulella, ja nostalgisoida mukamas jonkinlaisesta maamme kulta-ajasta. Jotenkin selvittiin. Paljon paremmin olisi selvitty vapaana länsimaana. Myös taloudellisesti.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #10

Suomen teollinen perusta luotiin jo silloin, kun Suomi kuului Venäjään. Suomen alueella oli silloin kilpailuetua suhteessa muuhun Venäjään ja tämän takia teollisuus sijoittui Suomen alueelle.

Kyllä Paasikivi piti tarkasti huolen siitä, että Suomi pysyy puolueettomana. Osaltaan hyvät suhteet Venäjään mahdollistivat myös paremmat suhteet länteen, esimerkiksi EEC -sopimusta ei olisi saatu solmittua ilman Kekkosen hyviä suhteita Neuvostoliittoon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #12

Ymmärsitkö, mitä kirjoitit? EEC-sopimukseen siis saatiin lupa Kremlistä.

Kun on elänyt nuo ajat, toisin kuin sinä, ei niitä kaipaa vähääkään. Suomi on edelleen täysi umpiperä muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #17

Juuri näin. Tuota lupaa ei olisi saatu ilman Kekkosta ja hänen hyviä suhteitaan Neuvostoliittoon. Jos olisimme tuolloin suhtautuneet vihamielisesti Neuvostoliittoon, ei sopimusta olisi voitu tehdä. Käytännössä siis hyvät suhteet Venäjään mahdollistivat jo tuolloin hyvät suhteet länteen. Tässä konkretisoituu puolueettomuuden toimivuus.

Ei ole mitään perusteita väittää, että hyvät suhteet Venäjään haittaisivat hyviä suhteita muualle, päinvastoin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #20

Ikävä sanoa, mutta et oikein näytä pysyvän kärryillä. Suomi ei ollut edes niin riippumaton, että olisi saanut tehdä omat päätöksensä.

Keneltä tai mistä Ruotsi tarvitsi luvan EEC-sopimukseen? Kysytään se nyt noin, niin ehkä ymmärrät.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #25

Ruotsin ei tarvitse ottaa Venäjää huomioon, koska sillä ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Sinänsä Ruotsi on puolueeton ja on sen ansiosta pysynyt poissa sodista.

Ja saahan Suomi tehdä aina omat päätöksensä, kyse on siitä, että tyhmiä päätöksiä ei kannata tehdä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #29

Juurihan kirjoitit, että Suomi tarvitsi luvan Kremlistä, eli ei saanut itse päättää.

Te olette kummallista porukkaa. Toisaalla Puheenvuorossa puoluetoverisi Erkkilä päästelee täysiä valheita ja sinä kirjoitat muuten lööperiä.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #30

Kyse oli pikemminkin suostumuksesta. Suomi olisi voinut allekirjoittaa sopimuksen ilman Neuvostoliitonkin hyväksyntää, mutta tämä olisi johtanut vastatoimiin ja ongelmiin. Tämän takia suostumus oli syytä hankkia. Vain hyvät välit Neuvostoliittoon mahdollistivat sopimuksen teon. Sopimusta tehtäessä Suomi asetti myös erityisehtoja, joiden ansiosta sopimus ei vaarantanut puolueettomuuttamme.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #32

Ei tuo sinun selityksesi tee tuon ajan Suomea yhtään itsenäisemmäksi: lupa tarvittiin, mikä ei vahvista väitettäsi itsemääräämisestä vaan NL:n talutusnuorassa olemisesta.

Olen keskustellut näistä(kin) asioista muutaman eläkkeellä olevan diplomaatin kanssa. Missään päin maailmaa (kaikkein vähiten muissa Pohjoismaissa) Suomea ei pidetty puolueettomana, vaan täysin osana NL:n etupiiriä. Ei Suomen puolueettomuutta tunnustettu myöskään Moskovassa.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #33

Et ole selvästikään perehtynyt historiaan. Esimerkiksi vuoden 1969 SALT-neuvotteluissa Suomi teki oman ehdotuksensa, joka poikkesi muista ehdotuksista. Tämän ehdotuksen sisältö mietittiin tarkasti sellaiseksi, että se olisi sovelias puolueettomalle maalle. Ei Suomi ollut silloin kenenkään talutusnuorassa, vaan päätimme itse linjamme. Toki muiden maiden näkökannat otettiin huomioon, kuten kuuluukin.

Nykyisin olemme paljon vähemmän itsenäisiä kuin tuolloin olimme ja EU määrää monista asioista. Tämän takia meidän tulee palata puolueettomaksi ja itsenäiseksi maaksi, joka kerran olimme.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #10

Tuossa "Lepikon torpan multaepisodissa" taisi olla vahvasti mukana, ellei ollutkin asiassa primus motor, tuolloinen kepun puoluesihteeri Kääriäinen?

Kun asiaa ajattelee, niin mitä ihmettä pyöri kavereiden mielessä?!??

Missähän mullat nyt ovat? Pistettiinkö Kremlissä kukkaruukun täytteeksi kun Neuvostoliitto romahti?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Suomi menestyi Paasikiven ja Kekkosen ansiosta todellakin niin hyvin että 1970-luvulle tultaessa Ruotsiin oli muuttanut noin 500.000 kanslaista työn perään tai muista syistä. 1990-luvulla Suomi putosi taas vatsalleen kun Neuvostoliitto oli romahtanut ja idänkauppa kertaheitolla loppunut eikä Suomen "erityisosaaminen" enää ollut relevantti. Venäjään virtasi länsimaalaisia yrityksiä jotka muodostivat yhteisyrityksiä ja solmivat uusia kauppakontakteja nopeasti yksityistettyjen yritysten kanssa kun Suoemssa istuttiin surkuutelemassa kohtaloa ja kinaamassa kuka oli syypää pankkikriisiin ja talouden romahtamiseen. Joopa joo Huovinen. Ei pidä uskoa ihan kaikkia näitä huuhaatutkimuksia mitkä asettavat Suomea hirveän menestyksekkääksi eri saroilla. Nokia katosi johdon taitamattomuuden seurauksena. Työttömyys on edelleen suuri ongelma vaikka eronnut hallitus väittää että syntyi 100.000 työpaikkaa. Se on yhtä momta työpaikkaa kuin 400:ssa suuryrityksessä vähintään on määritelmän mukaan. Uskokoon siihen ken haluaa.
Ja Neuvostoliiton vaikutus sekä sisä-että ulkopolitiikkaan ulottui Koiviston valtakauteen asti ja yhä edelleenkin päätöksenteossa otetaan huomioon Venäjän intressejä ensimmäiseksi eikä Suomen kun nyt puhutaan tuosta NATO-kysymyksestä.

Risto Huovinen Vastaus kommenttiin #19

Eiköhän tuo 1970-luvun muutto Ruotsiin johtunut kaupungistumisesta ja siitä, että pientilat vähenivät vauhdilla. 1930-luvulla muistaakseni jopa 65% väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta.

Toki Venäjä on markkinana epävakaa, toisinaan se vetää ja toisinaan ei. Tämän huomaa täällä Itä-Suomessa hyvin, niin kaupan kuin matkailunkin saralla. Toisaalta tässäkin kannattaa pitää verkot vesillä kaikkiin suuntiin, sillä tämä mahdollistaa sen, että jos jokin markkina ei vedä, voidaan helposti suunnata toisaalle.

Sinänsä Suomen kulta-aika oli nähdäkseni 1980-luku. Silloin Kekkosen ja Paasikiven linja tuotti hedelmää ja Suomella meni hyvin. Tämä kehitys tuhottiin sallimalla ulkomaalaiset valuuttalainat ja tuho viimeisteltiin EU:n ja euron avulla.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Erinomaisen järkevä kirjoitus.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tämä kirjoitus pitäisi oikeastaan kehystää ja ripustaa näytille aina kun joku närkästyy väitteistä miten tähteet muka-myötäilevät Kremlin ajatuksia.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Tiedetäänhän me mitä Venäjä odottaa meiltä. Sitä meille on opetettu 74 vuotta. Että ensin kuuluu ajatella vain NL:n/Venäjän edun kannalta asia. Että Venäjän etu on meidän etu, eikä muita etuja ole.

Mitään muuta tapaa ajatella meille ei opetettu. Vapaat ihmiset ajattelevat oman ja oman maansa etua.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on sotilaallinen liittoutuminen Naton kanssa.
Toinen vaihtoehto on sotilaallinen liittoutumattomuus.

Suomen puolustuspolitiikan uhkakuvan syyt löytyvät kotimaasta. Äärilinjan nationalistit ja oman puolustuskyvyn alas ajamista vaativat tahot ovat todellinen riski. Kolmannen riskitekijä muodostavat hyssyttelevät poliitikot jotka piiloutuvat nykyisen presidentin selän taakse.

Natoon liittoutuminen ja liittoutumattomuus, kumpikin edellyttäisi oman puolustuksen selvää vahvistamista. Suomelta puuttuu kyky suojata strategisia sekä sotilaallisesti tärkeitä alueita. Korkealle 30 km yltävät ja kantamaltaan 150 km riittävät ilma- ja ohjustorjunnan ohjukset puuttuvat? Yhteistyö maa-, meri- ja ilmavoimien kanssa toimii. Monitoimihävittäjien riittävä määrä ratkaisee. Ilman niitä ei torjuntaohjuksista ole hyötyä. Ilmavoimien kaukoulotteista havainto-, valvonta-, tiedonvälitys- ja torjuntakykyä, myös tutkakatveiden yli tarvitaan.

Aika on ulko-turvallisuus- ja puolustuspolitiikan korttipelin jokeri. Tämä tarkoittaisi jo tulevalla hallituskaudella heti sen alussa määrätietoista toimintaa. Puolustusbudjetin nykyisen 1.3 % määrärahojen nostamista vähintään 2.5 % BKT:stä vuodessa, noin 6 miljardiin euroon vuodessa. Vastaisi sattumoisin Natoon liittymisen kustannuksia ja vaatimusta oman puolustuksen ylläpitämisestä.

”Ostetaan maailmalta 20-30 vuotta vanhoja Hornetteja ja parsitaan niistä kalustoa ilmavoimille” Oli Paavo Väyrysen vastaus HX-hankkeeseen. Että sellaisia patriootteja sekä isänmaan puolustavia ovat tähtiliikkeen kannattajat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset